Alku 1. osa

Tässä se nyt on. Mun ensimmäinen lecagy simini Kaisa Niemi. Hän asuu Veronalasa ihan Unelmalaisten naapurissa Runoilijankatu 4:ssa.

Kaisa ehti vähän tutustua paikkoihin ennen kuin postinkantaja tuli jakamaan posteja ( tosin vain sanomalehteänsä xD ) . He tulivat aika hyvin juttuun ja heillä oli aika mukavaa yhdessä.




















Kaisaa kyllä kiinnosti enemmän sanomalehti joten tämä kaappasi nuoren postinkantajan kädestä sanomalehden ja etsi itselleen työppaikkaa sillä hänellä ei ollut paljoa rahaa ja pitihän sitä viellä elääkkin. Erityisemmin tämä etsi töitä löysäily uralla sillä, tämän elämäntavoitteena oli löysäily uran huippu.




















Sisällä hän luki jotain rakkausromaania. Se oli aika tylsähkö mutta sai luvan kelvata sillä Kaisa oli ihan poikki ja päätti rentoutua hieman. Kaisa vilkaisi ulos ikkunasta ja huomasi jonkun vieraan pihalla ja meni moikkaamaan tätä.





















Ulkona olikin odottamassa Titania Unelmala. Tämä vaikutti ihan mukavalta. Kaisa hieman yllättyi kun Titania kertoi asuvansa ihan naapurissa, olihan Kaisa iloinen kuulessaan että täällä oli mukava naapursi. Toisen ulkonäko hieman epäilytti aluksi. Pitkät oudot korvat, outo maski ja tiara päässään. Tosin ulkonäkö ei ollut se tärkein asia kunhan toinen olisi mukava ja tämän kanssa tulisi toimeen.

Pian Kaisan tontille eksyi taas joku harhailemaan tai sitten sana oli levinnyt että naapurustoon oli muuttanut uusi naapuri. Oli kyllä ihmeellistä että näin moni oli halukas tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Olikokohan nämä ihmiset pitkäänkin asuneet täällä ja tunteneet toisensa kuin pienessä kylässä. Senkö takia he olivat niin innokkaita kun joku muutti tähän naapurustoon? No mutta siitä huolimatta he tulivat ihan toimeen tuon miehen jonka nimeksi osottautui Patrik Monttupuu. Tämä ymmärsi hyvin vitsejä varsinkin vaikka ikää tä oli enemmän kuin Kaisalla. Kaipa sitten vanhuksetkin nyktään ymmärrätävt meitä nuorempia. Yleensähän nämä paheksuvat nykyaikaa mutta toisin taitaa olla Patrikin kohdalla



















Kaisa meni tekemään juustovoileipiä. Palattuaan Titanialla ja Patrikilla oli jo keskustelu meineillään. Mutta siitä huolimatta Kaisa meni mukaan keskusteluun ja aiheena oli ruoka. Aivan kun he yrittäisivät vihjata jotain sen tapaista. Joten Kaisa päätti kutsua nämä syömään. Tosin Patrik ja Titania kieltätyivät. No ei ihme kun Kaisalla oli vain pieni ahdas makuuhuone jossa oli halpa vaatekkaappi ja pieni jääkaappi jonka päällä puhelin. Niin ja vessa. Eli ei mitään tietoa keittiöstä eikä mistään mihin mennä istumaan.




















Vieraiden lähdettyä koteihinsa Kaisa päätti että menisi ulos syömään. Kun Kaisalla ei ollut autoa niin hän soitti taksin. Ulkona olisi taatusti jotain parempaa syötävää kuin mitä Kaisan pienestä jääkaapista joutui tekemään.. Ja samalla voisi tutustua uusiin ihmisiin ehkä sieltä löytyisi joku mukava kundi. Ja jos ei muuta niin saisi makoisan ruuan ja raikasta ilmaa. No taksi olikin jo hetken kuluttua pihassa.



















Kun perillä oltiin paikka ihan hämmästytti tämä ei osannut kuvittela että tämä Viiva ravintola voisi olla näin hienostunut ja upea. Sillä Kaisa olisi odottanut jotain tavallista jotain pientä ravintolaa eikä näni hienoa. Kaisaa myös nolostutti vaattensa.. Jos tämä olisi voinut tietää että paikka oli tälläinen Kaisa olisi ihan hyvin voinut pukea ylleensä jotain hienompaa esim. sen kauniin juhlapuvun jonka Kaisa osti ennen Veronalaan muuttoa. Nälkä akloi kurinia Kaisan vatsaassa ja eihän se nyt haittaisi vaikka ei olisikaan pukeutunut parhainpiinsa.




















Pöydän löydettyä tämä muuttui iloisemmaksi sillä huomasi ettei kaikilla ollut parhainpiansa päällä. Sillä tämä Kaisa oli pelännyt että olisi ainoa joka ei olisi pukeitunut siistinpinsä vaatteisiin. Sillä tätä olisi varmaan katsottu pahoksuttavasti. Vaikka niiltä katseiltä ei pystynyt välttymään. Kaisa tilasi itselleen paistetun kanan. Tarjoiliakin vaikutti ihan mukavalta similtä. Mutta viellä enemmän kiinnostutti viereisessä pöydässä istuva punaitainen mies joka ainakin oli pukeutunut ihan hyvin ja mukavat ilmeet ja pirteät naurut tekivät olon paremmaksi ja rennommaksi. Joten Kaisa päätti ruuan jälkeen tutustua tuohon mieheen. Salaisuudeksi jää mikä tämän komean miehen nimi on. Se ehkä selviää seuravassa jaksossa!